56. Nainen punainen / Rosa Meriläinen

Historiallisten romaanien teemasarjassa tartuon tälläkertaa sisällissodan kuvaukseen rintamanaisen näkökulmasta. Kirja oli kiinnostava ja kuvasi kohtalaisen uskottavasti yhden persoonan motiivija ja sytykkeitä sisällissodassa. Kiinnostavaa ulottuvuutta kirjaan toi myös Muurmannin seikkailu. Historiallisiin tositapahtumiin pohjautuva harharetki Iso-Britannian palvelukeen Venäjän Muurmannille. (Joskin suomalaisen naishahmon läsnöolo Muurmannilla oli pikemminkin fiktiota.)

En aivan lämmennyt kirjan tyylille. Historiallista romaania lukiessa haluaisin upota aikakauteen ja eläytyä aikalaisen kokemuksiin ja tuntemuksiin. Tämä kirja oli kuitenkin avoimesti kirjoitettu 2000-luvun eläjän näkökulmasta ja teksti sisälsi aina silloin tällöin ulkoa esitettyjä kommenttejä tulevasta tai tapahtumien kokonaiskulusta. Ulkoapäin tapahtumia kuvaava kertomustyyli myöskin oli omiaan etäännyttämään lukijaa, vaikkakin yhden naisen hybris siinä tuli varsin elävästi kuvatuksi. Etäännyttämisen kenties hyvä puoli oli se, että kykenin tuskitta lukemaan sisällissodan kuvausta. Kirja ei varsinaisesti sisältänyt graafista kuvausta sisällissodan kauheuksista vaikka monia kauhuja sivuttiinkin. Näkökulmasta riippuu kokeeko etäännyttämisen hyvänä vai pahana. Lukemista se toki helpottaa, mutta ei juurikaan herätä ajattelemaan.

Muurmannin vaiheet olivat minun näkökulmastani romaanin mielenkiintoisin osa. Siinä oltiin kenties lähimpänä perinteistä henkilökuvaukseen pohjautuvaa tarinaa. Kohkaaminen pysähtyi hetkeksi paikalleen ja hahmoilla ja kertomuksella oli tilaa hengittää ja tehdä henkilöt elävämmäksi.

55. Sedan jag kom till Moskva / Anna-Lena Lauren

Ruotsinkielisen lukemistoni toinen osa. Nappasin tämän itse asiassa luettavaksi eräällä mökillä, kun yritin kovasti vältellä kahta muuta luennan alla olevaa teosta. (Noista tällä havaa 1 1/3 myös luettuna).

Kirja oli juuri sopivan kevyttä kesälukemista ja teksti sen verran suorasukaista, että kouluruotsin pohjalta oli helppo pysyä kyydissä. Tosin yllätyin havaitessani, että kyseessä ei ollutkaan hätäisen kuvitelmani mukaisesti Moskovan kuvausta, vaan pikemminkin neljääkymppiä lähestyvän parisuhdepohdintaa ja lisääntymiskriiseilyä. Moskova tuli mukaan kyllä sekin, mutta erityisesti kirjan alkupuolella se loisti poissaolollaan.

Ehkä joskus nappaan kesälukemiseksi jomman kumman Laurenin aiemmista kirjoista, joissa painatus ilmeisesti enemmän venäläisessä kulttuurissa.

Luettuja

No kieltämättä nyt kesällä on tullut luettua melko vähän, muttei sentään kuitenkaan näin vähän, miltä blogi näyttää. Mökeiltä en ole jaksanut päivitellä tänne kirjoja, mutta on tästä hommasta näköjään muutenkin roti kaukana. Yritän nyt madaltaa kynnystä kirjapäivityksille entisestään. Lyhyitä merkintöjä kesänaikana luetuista tulossa siis alkaen tästä illasta.