37. Silver Screen / Justina Robson

Sainpas vihdoin tuon Silver Screenin luettua. Yli kaksi kuukautta se minulla olikin kirjastosta lainassa. En oiken tiedä mikä siinä takkusi. Väärä kirja väärässä tilanteessa ehkä. Olen kuitenkin lukenut Robsonin yhdeksi aivan suosikkikirjailijoistani, eikä tuo esikoisensakaan mitenkään hullumpi loppujen lopuksi ollut.

Samoja keinoälyn ja ihmisen ja koneen rajapintaa käsitteleviä teemoja käytiin läpi tässäkin teoksessa kuin Robsonin myöhemmissä kirjoissa. Ehkä hieman oli sellainen fiilis, että hienosti kehitelty kudelma ei lähtenyt lentoon aivan optimaalisella tavalla. Ainakaan minua tämä kirja ei vanginnut tiukkaan puristukseensa aivan samalla lailla kuin vaikkapa Mappa Mundi.

Loppufiilis oli kuitenkin positiivinen, vaikka kirja tietyllä tapaa joutuikin epäsuotuisaan asetelmaan lukiessani sen Robsonin kirjoista viimeisenä. Robsonin keinoälyn, tietoisuuden ja inhimillisyyden teemat eivät kuitenkaan lakkaa viehättämästä.

Nytpä suuntaan kesälomille. Helpotus on suuri kun saa taas pakata laukkuunsa pinon erilaisia kirjoja (suomeksi = Kindlen täynnä erilaisia kirjatiedostoja). Minulla kun on tapana useimmiten lukea vain yhtä kirjaa kerrallaan. Erityisesti jos kirja on jollain lailla minulle tärkeä, en anna itselleni lupaa aloittaa uutta kirjaa ennen kuin edellinen on lopussa. Joskus toki toimii parin erityyppisen kirjan rinnakkain luku, mutta kolme kirjaa alkaa olla jo minulle aikamoista huikentelua. Nytkin taidan lukea Sapkowskini kiltisti loppuun ennen kuin annan itselleni luvan siirtyä Catherynne M. Valenten kimppuun.

Advertisements

2 comments on “37. Silver Screen / Justina Robson

  1. Olet tutustunut Robsonin tuotantoon enemmältikin, hienoa! Minua kiinnostaisi eniten Mappa Mundi, mutta uusi käännös, Aitoa peliä on tuossa lähimpänä odottamassa. Jollain lailla jännittää tähän kirjailijaan tutustuminen, kun suomennoksen mainoslauseessa mainittiin chick-lit, ja se saa aikaan epämiellyttäviä tuntemuksia. Pitäisi kai vissiin vain kokeilla, eikä pähkäillä.

  2. puolitie sanoo:

    Tykkäsin kyllä myös tuosta Quantum Gravity -sarjasta, jonka ”Aitoa peliä” aloittaa. Sehän on kevyempää viihdekirjallisuutta kun Robsonin aiemmat teokset, mutta minusta poikkeuksellisen hyvin kirjoitettua seikkailukirjallisuutta. Mukavana bonuksena se, että vaikka Robson kirjoittaakin viihdettä, ei hän kuitenkaan ole välttänyt viljelemästä kirjoissa ajatuksen herättäjiä ja hyviä scifi-idiksiä.

    Toivottavasti sinäkin viihdyt Aidon pelin parissa 🙂 Chick-lit ei ehkä ole aivan virheellisessä kontekstissa tämän kirjan takakannessa 😉 mutta tosiaan upposi tällaiseen muuten chick-litin kauempaa kiertävään scifistiin kyllä.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s